Ensimmäisenä päivänä koulussa kiinnitti huomion koulurakennuksen hieno ulkomuoto ja suuri screeni, johon oli heijastettu tervettulotoivotus meille vieraille. Koulun arkkitehtuuri yllätti positiivisesti, sillä en osannut odottaa uutta ja hienoa ulkomuotoa ja piha-aluiden panostettuja istutuksia. Yllättävää oli myös koulun monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja aktiiviset oppilaat, jotka palloilivat aina tilaisuuden tullen. Jokapäiväinen aamujuoksu tuntui mielestäni karulta, koska kuulemani mukaan osa oppilaista ei nauti aamulenkeistä. Oppilaita oli todella paljon ja heillä näytti olevan kokoajan hauskaa. Hauskuus tosin näin ulkopuolisena tuntui hieman koomiselta, koska kiinan ymmärrykseni ei ole ihan niin hyvää, että olisin ymmärtänyt.
Isäntäperheeni tytärkin vaikutti mukavalta, mutta aluksi ujolta. Toisena päivänä kyllä puhetta riitti kun keskustelimme Kiinan ja Suomen eroista. Perheen vanhemmat eivät puhu englantia sanaakaan. Välillä toisaalta näyttää, että he ymmärtäisivät tai sitten he vaan eläityvät puhumiseeni todella paljon. Ruoka on pääosin ollut hyvää. Aluksi hieman pelotti kiinalainen ruoka, mutta uudet ruoat ovat maistuneet lukuunottamatta lämmintä maitoa.
Lotta
Ensimmäinen päivämme tuntui olevan täynnä kulttuurin yllätyksiä toisensa perään. Koululaisten välituntileikeistä ja liikuntatunneista lähtien ja myöhemmin illalla isäntäperheen kodista pystyi huomaamaan olevansa jossain kaukana. Oman perheeni vanhemmista ei kumpikaan puhu englantia, mutta hostsiskoni tulkkailee molempiin suuntiin. Tähän mennessä olen päässyt maistamaan possun sorkkaa ja tuntemattomaksi jäänyttä vaaleaa hedelmää. Vähitellen Shanghaikin alkaa varmasti tuntua tutummalta ja tavat normaalimmalta: sisätossujen käyttamisestä kotimme vessanpöntön kymmeniin erilaisiin asetuksiin.
Milla
Ilma oli hiostavaa mutta muuta erikoisia hajuja en hengitysilmasta erottanut. Korkeat pilvenpiirtäjät olivat parhaita, niissä oli jotain kaunista. Tykkään muutenkin kaupungeista enemmän kuin maaseudusta.
Koulun tunnit olivat yllättävän tylsiä mutta tauoilla vietetty yhteisaika kurssilaisten kanssa oli aivan parasta.
Isäntäperheeseen tutustuminen vei aikaa mutta äiti on erittäin huolehtivainen ja ystävällinen. Isäntäperheen lapseen kesti hetken tutustua, mutta hänkin oli erittäin ystävällinen ja puhelias ja kertoi mielellään kaikenlaista elämästään Shanghaissa. Juttu tuli toimeen paremmin tokana päivänä ja pystyttiin hyvin kommunikoimaan keskenämme. Isää näin vain aamulla, sillä hän työskentelee aamu kahdekasta ilta kymmeneen. Matka on ollut tähän mennessä ihan parasta :-)
Ran
Ystävyyskoulumme oli todella hieno kaikkine koripallo- ja lantopallokenttineen. Koulun vessat olivat kyllä jonkinlainen kultuurishokki, kun on itse tottunut, että kaikkialla on vessanpöntöt, joten riuku-ja reikä vessat tuntuivat tulleen puun takaa... Aluksi kiinasiskoni (houstperheen tytär), vaikutti ujolta, mutta vähän ajan kuluttua, kun aloimme keskustella juttu alkoi luistamaan. Hostperheeni on aivan mahtava! Vanhemmat ottivat minut avosylin vataan, vaikka alku olikin vähän kankeaa. Kiinalainen ruoka oli vielä parempaa mitä olin kuvitellut, mikä oli tietenkin positiivinen yllätys XD
Petra
Vaikka jo ennalta tiesin Shanghaissa asuvan yli 20 miljoonaa ihmistä, hämmästytti rakennusten määrä. Niitä on kaikkialla lisää ja lisää! Siskoni koulu on mahtava - heillä on omat puutarhat, monia koriskenttiä ja oma seinäkiipeilypaikka. Host-perheeni on aina ystävällinen ja avulias, ja he huolehtivat koko ajan että minulla varmasti on kaikki hyvin. Outoa on, että kaduilla vastaantulijat tuijottavat ja ottavat meistä jopa kuvia.
Iina
---
JP lähetti viestit Kiinasta ja Kyösti Blinnikka lisäsi ne Kiina-blogiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti