Silkin valmistusta Suzhoussa

Silkin valmistus keksittiin Kiinassa ja suurin osa maailman silkistä valmistetaan vielä nykyisinkin Itä-Aasiassa. Silkkiä arvostetaan vaatekankaana sen hyvien ominaisuuksien, kuten kiillon, pehmeyden ja lujuuden vuoksi.

Keskiviikkona 4.5 kävimme Suzhoussa sijaitsevassa silkkimuseossa. Museossa esiteltiin muun muassa silkin valmistuksen vaiheita, sekä useita vanhoja kiinalaisia silkkipukuja ja kankaita. Museo sisälsi katseltavaa ja ihmeteltävää silkkiä valmistavista vahanukeista aitoihin silkkiperhosen toukkiin. Oli myös hienoa nähdä omin silmin aito silkkipuutarha.

Silkin valmistuksesta opimme, että silkkiperhoslajeista yleisin on mulperiperhonen.

Silkin keksimisestä kerrotaan Kiinassa erilaisia tarinoita. Yhdessä näistä keisari Hoang Tin (2677–2597 eaa.) kaunis puoliso Si Ling Chi keksi silkin käyttämisen kutomista varten nähdessään silkkiperhosen toukan kehräämässä itselleen koteloa, tai kun hänen teekuppiinsa putosi valmis kotelo, joka alkoi purkautua lämpimässä juomassa. Keisarinna Si Ling Chi onkin korotettu silkinviljelyn suojelijattareksi ja jumalattareksi. Joissain tarinoissa myös itse keisarin tai hänen toisen puolisonsa kerrotaan keksineen silkin valmistustaidon. Silkin merkki on osana satoja kiinan kielen sanamerkkejä.

Kiinasta oli myyty silkkiä Eurooppaan jo ennen antiikin aikaa, mutta 200-luvulla eaa. avattiin Aasian poikki kulkeva kauppareitti, joka tunnettiin nimellä Silkkitie. Silkkitietä pitkin kulki silkin lisäksi muutakin arvokasta kauppatavaraa niin idästä länteen kuin takaisinkin. Silkkipakat kuljetettiin Kiinasta karavaaneilla Syyrian satamiin ja sieltä saraseenien laivoilla Eurooppaan. Intiaan silkki tuli vuonna 300 ja persialaiset aloittivat oman silkintuotantonsa 500-luvulla.

Silkin valmistuksen vaiheista:

1. Kasvatetaan ensin paljon silkkitoukkia. Yksi silkkiperhonen munii noin 500 munaa.

2. Silkkiperhosen toukat tekevät kotelokopan ennen sen kehittymistä perhoseksi. Kotelokoppa sisältää toukan sylkeä, jossa on paljon proteiinia.

3. Kun kotelokoppa on valmis, ihmiset tappavat sisällä olevan toukan ja laittavat kuoret kuumaan veteen.

4. Ihmiset alkavat kehrätä niitä langoiksi ja lopulta tekevät niistä silkkikangasta.

Kangaspuut ovat silkkikankaan valmistuksessa tarvittava työlaite. Silkkilanka värjätään ennen kankaan tekoa.

Kiinan keisarit käyttivät silkistä valmistettuja vaatteita, koska ne ovat todella hyviä lämmön eristeenä ja materiaali on hyvin kevyttä. Kuvassa näkyy kiinalaisen keisarin pukuja.

Kwan ja Milla

Shanghain Venetsiassa

Torstaina vierailimme noin kahden tunnin ajomatkan päässä Shanghaista sijaitsevassa pienehkössä Zhujiajiaon kaupungissa. Kaupunkia kutsutaan vesikaupungiksi (water town), sillä sitä halkovat useat joet ja kanaalit, joiden yli kaupungin eri osat yhdistävät lukuisat kauniit sillat. Kaupungissa vilisi ihmisiä, niin paikallisia kuin turistejakin.

Näimme niin kaupungin kauniit, kuin rumatkin puolet, mikä oli kiehtovaa. Kauniisiin puoliin lukeutuvat kiinalainen puutarha sekä viehättävät pienet rihkamakaupat, jotka reunustivat kanaalin rantaa, sekä herkullisia nuudeleita myyvä ravintola, jossa lounastimme. Valitettavasti näimme erään kioskinpitäjän myöskin hakevan vettä suoraa joesta ja alkavan kokata siitä ruokaa.

Kaupungissa vierailu oli avartava ja opettava kokemus. Kävimme kaupungissa suuressa, perinteikkäässä puutarhassa, jossa keskustelimme Kiinan historian merkkihenkilöistä ja tutustuimme kiinalaiseen puutarhanrakennustyyliin. Lisäksi siellä ollessamme opimme muun muassa kiinalaisesta tinkimis- ja ruokailukulttuurista

Jaakko Toivonen & Lotta Solala

Uutta ja vanhaa Shanghaita

Pitkän vappuviikonlopun jälkeen saavuimme hostiemme saattamana Southwest Weiyun koululle aamulla kello 7:30. Kokoonnuimme meille tarkoitettuun tervetuliaisjuhlaan kentän laidalle. Samaan aikaan koko koulurakennuksen väki, reilu 1000 oppilasta, kokoontui kentälle valmiina meitä varten. Menimme porukalla lavalle kuuntelemaan puheita. Tilaisuutta veti kaksi kouluun oppilaista, joista toinen puhui kiinaksi ja toinen englanniksi. Heidän avattua tilaisuuden puhui ensin kansainvälisestä yhteistyöstä vastaava koulun opettaja, sitten koulun rehtori, ja lopukzi oman koulumme rehtori Kaisa Tikka. Seuraavaksi minä (Jerry) ja Elina pidimme lyhyen puheen, jossa kiitimme siitä, että olimme päässeet vieraiksi kouluun ja Shanghaihin. Tämän lyhyen tilaisuuden jälkeen lähdimme porukalla bussilla kohti Shanghain keskeisiä nähtävyyksiä.

Lyhyen bussimatkan jälkeen saavuimme Pudongin tv-tornille, Oriental Pearl Towerille. Onneksi emme joutuneet jonottamaan juuri yhtään. Nousimme hissillä 263 metriin ihailemaan upeita maisemia. Ylhäältä oli näköala koko Shanghaihin, mutta savusumu peitti kaukaisimmat alueet. Otimme upeita kuvia ja opettajat kertoivat vastarannalla olevan Bundin eli vanhan, 1800-1900-luvun siirtomaa-aikaisen Shanghain historiasta. Sitten laskeuduimme muutamat portaat alaspäin, jotta pääsimme kerrokseen, jossa oli lasilattia. Kokemus oli mahtava, vaikka aluksi olikin pelottavaa kävellä läpinäkyvällä pinnalla, joka oli yli 250 metriä maanpinnasta.  Tämän jälkeen hiukset sekaisin tuulesta laskeuduimme hissillä takaisin maanpinnalle ja jatkoimme matkaa kohti seuraavaa kohdetta.

Shanghain historia tuli meille tutuksi kaupunginmuseossa. Nykyinen lähes kolmenkymmenen miljoonan asukkaan kaupunki on kasvanut 1500-luvun kalastajakylästä yhdeksi maailman suurimmista kaupungeista. 1800-luvun oopiumsotien jälkeen länsimainen rahamaailma ja eurooppalaiset siirtomaaisännät ryhtyivät rakentamaan kaupungista "idän Pariisia". Kaupungin kasvu ajoittuu kuitenkin vasta Maon kuoleman jälkeisiin vuosiin 1990-luvulle.

- Elina ja Jerry

 

Kävimme Oriental Pearl Tower -vierailun jälkeen kaupunginmuseossa, joka kertoi Shanghain historiallisesta kehityksestä kronologisessa järjestyksessä. Historian opettajamme kertoivat lisätietoja ja syitä seurauksineen Shanghain historian tapahtumista. Opimme näyttelyn myötä Shanghain historiasta paljon uutta.

Museo kertoi selkeästi havainnollistaen, kuinka Shanghai kasvoi pienestä kylästä monien vaiheiden läpi yhdeksi maailman suurimmaksi kaupungiksi.

Saimme myös kieltämättä tarpeellisen ja kurssin teemaan liittyvän opetuksen Shanghain todellisten hallitsijoiden järjestyksestä ja heidän ajamista aatteista.

- Eve & Antti

Lotan vapunviettoa Shanghaissa

"Huh,kun on kuuma!!" oli ehkä ensimmäinen ajatus joka kaikille meille juolahti mieleeni saapuessamme Shanghain Pudong-lentokentälle 30.4 noin kello 7.

Pian laukkujen noudon ja turvatarkastuksen jälkeen löysimme meitä vastaan tulleet kiinalaiset opettajat, jotka ohjasivat meidät bussille, joka veisi meidät koululle.

Koululla meitä oli vastassa iso joukko tuttuja kasvoja. Pian eräs minulle vielä siinä kohtaa tuntematon tyttö, Angela, esittäytyy ja kertoo toimivansa seuraavat 7 päivää minun hostinani.

Kiinassa vietettiin lauantaista maanantaihin Vapun kaltaista labor daytä, jolloin saimme nämä päivät viettää host-perheen kanssa. Meidän perheessä ei mitään arjesta poikkeavaa tehty. Päivisin kävimme ulkona lounaalla koko perheen voimin ja iltaisin pääsimme kahdestaan Angelan kanssa lähteä tutkimaan kaunista Shanghaita. Maanantaina, eli viimeisenä lomapäivänä, menimme kaikki yhdessä laulamaan karaokea! Se oli erittäin kivaa ja oli myös hauskaa huomata kuinka samanlainen musiikkimaku meillä kaikilla on.

Korkean tason tapaaminen Shanghaissa

Vierailimme tänään Suomen lähetystössä. Tarkemmin ottaen suurlähetystö sijaitsee Pekingissä ja Shanghain osaa kutsutaan pääkonsulaatiksi. Shanghain pääkonsulaatti perustettiin vuonna 1920, jonka jälkeen se oli toiminnassa toisen maailmansodan loppuun 1945 asti, minkä jälkeen sen toiminta lakkautettiin hetkeksi. Pääkonsulaatti avasi toimintansa jälleen vuonna 1996. Tänä vuonna vietetään konsulaatin 20-vuotisjuhlaa.

Rakennus oli tyypillisesti erittäin korkea kuten muutkin kaupungin rakennukset. Tilat, joissa vierailimme sijaitsivat 25:ssä kerroksessa, joten näköalat olivat luonnollisesti päätä huimaavat. Maisemien ihailu ei kuitenkaan ollut vierailumme syy vaan olimme tulleet seuraamaan Suomen lähetystön järjestämää esitystä. Saimme kuulla paljon uutta tietoa Kiinan taloudesta, Kiinan ja Suomen välisestä yhteistyöstä sekä suomalaisista yrityksistä ja heidän toiminnasta Kiinassa.

Konsulaatin päätehtävänä on auttaa ja tukea suomalaisia firmoja Shanghaissa. Konsulaatti siis toimii käytännössä suomalaisten ja kiinalaisten välisenä välittäjänä - konsulaatti on kuin liima, joka yhdistää maat toisiinsa ja helpottaa kommunikointia.
      
Luennoitsijoina meille toimineet suomalainen Jan Wahlberg ja suomalais-kiinalainen Ding Ma korostavat myös Shanghain ystävyyskaupunkitoimintaa. Shanghai on tunnetusti Espoon ystävyyskaupunki, minkä johdosta mekin olemme tänne päässeet tulemaan vierailulle. Kaupunkien välinen ystävyys on kuitenkin muutakin kuin pelkkää oppilasvaihtoa; koulutuksesta siirrytään yritystoimintaan, jossa eri maiden samantyylisiä yrityksiä johdatetaan toistensa luo, jotta ne voisivat parantaa yhdessä toisiaan ja kehittää kansainvälisyyttänsä.

Itä-Kiina vetää runsaasti suomalaisia yrityksiä puoleensa. Itä-Kiinassa on jopa 200 suomalaisen yrityksen toimipisteitä, mukaan lukien yhteistyökumppanimme Koneen tehdas. Kyselimme myös Jan Wahlbergiltä, mitä mieltä hän on asiasta - voiko Länsi-Kiina koskaan nousta Itä-Kiinan tasolle? Wahlbergin vastaus oli ei, koska Itä- ja Länsi-Kiina ovat erittäin etäisiä, ikään kuin kaksi eri maata.

Meitä oppilaita kiinnosti myös, miten Jan Wahlberg ja Ding Ma olivat päätyneet työhönsä. Wahlberg oli opiskellut valtiotieteitä sekä kansainvälisiä suhteita, Ma taas oli valmistunut Aalto-yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi. Pääkonsuli Wahlbergin opiskelu-urakin oli kansainvälinen, sillä hän oli tehnyt maisterin tutkintonsa Chilessä. Ma kiinnostui diplomaatin urasta Shanghaissa, sillä hänellä itselläkin on juuria Kiinassa. Lähetystössä työskentely vaatii hyviä sosiaalisia suhteita sekä kielitaitoa. Etuja on kuitenkin uusiin maihin tutustuminen ja ihmisten auttaminen.

Pääkonsulaatissa vierailu oli erittäin mielenkiintoinen. Opimme paljon, mukaan lukien Kiinan taloudellisesta tilanteesta ja lisää Shanghain kaupungista ja sen ystävyyskaupunkitoiminnasta. Vierailun lopuksi kiitimme luennoitsijoitamme kiinnostavasta puheesta ja otimme ryhmäkuvan tyylikkäissä lähetystön tiloissa.

Otso ja Annamaria

Kiinalainen vappu

 

- Milla

Vappu Shanghaissa -- kuvia